2015/10/11

ASUJA JA AJATUKSIA

green1-1 green3 green4 green7 green5

Kuvat K

Liivi Ginatricot / Bleiseri 2nHand / Paita Ginatricot / Hame 2ndHand / Kengät 2ndHand

Blogissa tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa jotain ennenkuulumatonta! En oo nimittäin täällä juuri ruotinut omaa elämääni, saati kirjoitellut mitään kovin henkilökohtaista tai syvällistä. Ja tarjoituksella. Teen ja toteutan täydestä intohimosta tätä hommaa kohtaan, mutta nyt ensimmäistä kertaa tuntuu kuin pitäisi miettiä vähän syvällisemmin (?). Liekö syynä uupumus työviikonlopusta ja perussunnuntaista tai ihan silkasta kokeilunhalusta. Tai siitä, että poikaystävä kuvia ottaessaan sanoi, että näytän kauhean väsyneeltä. Ja näytänkin.

 Ensimmäistä kertaa 18sta vuoteen oon "vapaa". Käyn töissä, mutta oon silti vapaa ja mulla on paljon vapaa-aikaa. Jotain puuttuu, ja kyllä, se on se koulu. Oon kokenut todella outoja fiiliksiä lähiaikoina, kun oon voinut esimerkiksi keskiviikkoaamuna herätä ilman mitään maailman kiirettä, mitään deadlineja, mitään. Pelottavaa. Hassua, ensin kirjoitan että olen väsynyt ja heti sen perään herään keskiviikkoaamuun ilman kiirettä. Mutta herääminen ilman velvollisuuksia on outoa mulle. Koko koulu-uraani ei kuulu minkäänlaisia välivuosia tai välikausia, jolloin en sitä toteuttaisi päätoimisesti. Ja tää hetki kun en opiskele on oikeesti TODELLA outoa ja en oikein tiedä miten päin olla. 

Voisi luulla, että oon jollain tapaa jopa perfektionisti. Ja myönnän, oon. Pahasti. Tää aika ja voisiko sanoa joku "välikausi" kun oon valmistunut ammattiin ja mietin tulevaisuuden suuntaa, on saanut mut stressaamaan. Ajatus siitä, että en paiski pitkää päivää viikolla ja käy samalla töissä ja työstä uutta projektia takaraivossa, on saanut mut stressaamaan. Ja syyttämään itseäni laiskuudesta. Ihan hullua, eikö? Uskon ja luotan siihen, että jokaiselle löytyy se oma polku ja unelmatyö ja tulevaisuus. Tämän hetkinen tietämättömyys kuitenkin on osunut ja iskenyt syvälle ja työstän ajatusta tulevasta alituiseen.

 Yksi asia kuitenkin, joka on ollut mulle mielettömän tärkeä, on tää blogi. Tää on henkireikä ja mun intohimo. Oon aina ollut tarkka siitä mitä puen päälle ja rakastan oman vaatekaapin penkomista ja uusien asukokonaisuuksien löytämistä. Seuraan muotia ja trendejä intohimoisesti ja oon todella helposti vietävissä uusien villitysten mukaan. Kun pääsen kuvaamaan blogiin ja tekemään postauksia, oon kun lapsi karkkikaupassa. Blogin avulla saan toteuttaa itseäni just niin kuin haluan ja tiedän, että tää on sitä mitä haluan tehdä täysillä ja se mitä osaan! Loving it!

Wou. Olen puhunut!

2 kommenttia:

  1. Uskon myös, että asioilla on tapana järjestyä vaikka sen varaan onkin ikävää välillä luottaa. Ja hyvä, että blogi tuo sulle intoa, pura se kaikki into siihen niin et kerkeä stressailla tulevaisuudesta turhaan. Stressaaminen kun ei vaan auta : ) Helpommin sanottu kuin tehty, i know! t. toinen stressaaja : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, stressaaminen ei auta mitään ja tässä tilanteessa mun tarvis vaan relata ja katsoa mitä tuleman pitää :) Ihana saada voimasanoja sulta, kiitos :) Kyllä tästä vielä noustaan!

      Poista